Butša: siviilien joukkomurhan symboli
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut kuolemaa, tuhoa ja kärsimystä.
Ennen sotaa Butša oli hiljainen ja viihtyisä esikaupunki Kiovan laitamilla. Maaliskuun 2022 jälkeen siitä tuli Venäjän raa’an hyökkäyssodan aikana tehtyjen hirvittävien rikosten symboli.
Venäläiset miehittäjät ovat vastuussa Butšan joukkomurhasta. He kävivät raa’asti viattomien siviilien, naisten, lasten ja vanhusten kimppuun. Järjettömät väkivallanteot johtivat lukuisten ihmishenkien menetyksiin.
Vuotta myöhemmin EU ja kansainvälinen yhteisö muistavat joukkomurhan uhreja. EU ja kansainvälinen yhteisö ovat vakaasti sitoutuneet varmistamaan, että Venäjän tekemät sotarikokset eivät jää rankaisematta, suvereenia valtiota vastaan tehtyä hyökkäysrikosta unohtamatta.
Käsittämättömät hirmuteot
Butšan miehityksen aikana venäläissotilaat pitivät noin 25 ukrainalaista tyttöä kellarissa ja raiskasivat heitä toistuvasti. Uhrit olivat 14–24-vuotiaita. Yhdeksän heistä tuli raskaaksi.
Mies työntää polkupyörää kadulla Butšassa venäläisten lähdön jälkeen 6.4.2022. Ennen lähtöään sotilaat polttivat ja ryöstivät kaupungin. Joka puolella on tuhottuja sotilasajoneuvoja.
Kuva: Chris McGrath/Getty Images
Butšan kaupungissa sijaitsevan Pyhän Andreaan kirkon vierestä löytyi joukkohauta ja ruumispusseja muutama päivä venäläissotilaiden lähdön jälkeen.
Kansainvälisen oikeuden loukkaukset
EU on vakaasti sitoutunut varmistamaan, että Ukrainassa tehdyt sotarikokset eivät jää rankaisematta.
Rikoksia ihmisyyttä vastaan, sotarikoksia, joukkotuhontaa ja hyökkäysrikosta pidetään vakavimpina kansainvälisen oikeuden loukkauksina, joita kutsutaan myös kansainvälisiksi rikoksiksi.
Ukrainalla on tutkinnassa yli 69 000 väitettyä kansainvälistä rikosta, ja julmuuksien todellisen määrän epäillään olevan vielä suurempi.
Mikä on hyökkäysrikos
Hyökkäysrikoksen tekee yleensä maan korkein poliittinen ja sotilaallinen johto toisen maan suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan. Hyökkäysrikoksia ovat hyökkäys, sotilaallinen miehitys, liittäminen voimakeinoin, pommittaminen ja satamien sotilaallinen saarto. Venäjä on syyllistynyt näihin kaikkiin.
Koska Venäjä ei ole hyväksynyt Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaa, Euroopan komissio ehdottaa vaihtoehtoja sen varmistamiseksi, että oikeus voi toteutua myös hyökkäysrikoksen kohdalla.
Venäjän asettaminen syytteeseen sen Ukrainassa tekemistä rikoksista
Euroopan komissio jatkaa Kansainvälisen rikostuomioistuimen työn tukemista ja pyrkii yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa perustamaan tuomioistuimen, joka tutkii Venäjän hyökkäysrikosta ja nostaa siitä syytteitä.
Todisteiden keräämisen koordinoimiseksi komissio on perustanut Haagiin kansainvälisen keskuksen, joka vastaa Ukrainaan kohdistuvan hyökkäysrikoksen syytteeseenpanosta. Keskus on osa Eurojustin tukemaa yhteistä tutkintaryhmää. Keskus tukee Ukrainassa tehtyjen sotarikosten tutkinnan koordinointia ja todisteiden keräämistä.
Komissio myös jatkaa nykyisten mekanismien tukemista esimerkiksi seuraavin keinoin:
- kansainvälisen rikostuomioistuimen toimintavalmiuden tukeminen – hyökkäyksen alkamisen jälkeen tukea annettu yli 10 miljoonaa euroa
- Ukrainan yleisen syyttäjän viraston tietotekniikan ja laitteiston vahvistaminen yli 6 miljoonalla eurolla
- Eurojustin mukauttaminen tehtävään: muutetun Eurojust-asetuksen ansiosta virasto pystyy turvallisesti keräämään, säilyttämään ja analysoimaan kansainvälisiin rikoksiin liittyviä todisteita uudessa tietokannassa
- tuki Eurojustille ja Europolille, jotka toimivat EU-maiden kansallisten tutkintatoimien koordinointikeskuksina
- koordinointi kansainvälisten kumppaneiden kanssa vastuuvelvollisuuden ja maailmanlaajuisten toimien varmistamiseksi.
Aiheutetun vahingon korvaaminen
Venäjän ja sen oligarkkien on korvattava Ukrainalle aiheutuvat vahingot ja tuhot.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan komissio perusti maaliskuussa 2022 jäädyttämis- ja takavarikointityöryhmän, jonka tavoitteena on varmistaa venäläisiin ja valkovenäläisiin henkilöihin ja yrityksiin kohdistuvien EU:n pakotteiden parempi koordinointi.
Työryhmää johtaa komissio, ja sen avulla EU-maat sekä EU:n virastot, Eurojust ja Europol, voivat tehdä yhteistyötä, jotta venäläiset varat voidaan tunnistaa, jäädyttää ja mahdollisuuksien mukaan tuomita menetetyksi.
Työryhmä tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden, kuten Ukrainan ja Yhdysvaltojen viranomaisten, kanssa. G7+ -tasolla työryhmä tekee säännöllistä yhteistyötä Russian Elites, Proxies and Oligarchs -työryhmän (REPO) kanssa.
Ukrainan jälleenrakentaminen
EU-maat ovat jäädyttämis- ja takavarikointityöryhmän avulla jäädyttäneet noin 24 miljardin euron arvosta venäläisille ja valkovenäläisille oligarkeille ja yrityksille kuuluvia varoja.
Noin 300 miljardia euroa Venäjän keskuspankin valuuttavarannoista on jäädytetty EU:ssa ja muissa G7-maissa.
Euroopan komissio on esittänyt EU-maille eri vaihtoehtoja, joiden avulla näitä varoja voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja alkaa jälleenrakentaa Ukrainaa. Pyrkimyksenä on esimerkiksi luoda uusi rakenne, jonka avulla voitaisiin hallinnoida Venäjän jäädytettyjä ja pysäytettyjä julkisia varoja, sijoittaa niitä ja käyttää tulot Ukrainan hyväksi.
Lainsäädännön aukkokohtien tukkiminen
Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aikana on ensiarvoisen tärkeää, että EU:n pakotteet pannaan täysimääräisesti täytäntöön ja varmistetaan, ettei niiden rikkominen kannata. EU:n lainsäädäntöä on tässä suhteessa tehostettu esimerkiksi seuraavin tavoin:
- varojen takaisinhankintaa ja menetetyiksi tuomitsemista koskevien EU:n sääntöjen tiukentaminen
- EU:n pakotteiden rikkomista koskevien rikosoikeudellisten määritelmien ja seuraamusten yhdenmukaistaminen
- kaikkien EU:n pakotteiden kohteena olevien henkilöiden velvoittaminen julkistamaan varansa EU:ssa.
Tavoitteena on vahvistaa EU:n pakotteiden pelotevaikutusta ja antaa EU-maille oikeudelliset välineet, joiden avulla ne voivat tuomita menetetyksi rikoksiin liittyviä varoja yhä suuremmassa määrin.