Venäjän hyökkäyssodan alettua EU, sen jäsenmaat ja rahoituslaitokset ovat Team Europe -yhteistyössä osoittaneet 37,8 miljardia euroa Ukrainan talouden, yhteiskunnan ja rahoitusjärjestelmän yleisen selviytymiskyvyn tukemiseen. Tukea on annettu makrotaloudellisen avun, budjettituen, hätäavun, kriisitoimien ja humanitaarisen avun muodossa.

Lisäksi sotilaallisen avun toimiin on osoitettu noin 12 miljardia euroa, mistä Euroopan rauhanrahaston määrärahat ovat 3,6 miljardia euroa.

Ukrainalle on Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen myönnetty näin ollen yhteensä noin 50 miljardia euroa tukea. Tämän lisäksi komissio pyrkii saamaan aikaan 1 miljardin euron rahoituspaketin nopean elpymisen tueksi. Kun mukaan lasketaan EU-maiden käyttöön osoitetut varat, joilla ne voivat auttaa EU:hun paenneita ukrainalaisia, Ukrainalle ja ukrainalaisille myönnetyn kokonaistuen määrä on kaikkiaan noin 67 miljardia euroa.

EU tukee Ukrainaa vuonna 2023 ennennäkemättömällä 18 miljardin euron tukipaketilla, joka koostuu erittäin edullisin ehdoin myönnettävistä lainoista. Ensimmäinen 3 miljardin euron erä maksettiin tammikuussa 2023.

Humanitaarisen avun hankkeisiin on osoitettu 668 miljoonaa euroa hyökkäyssodan koettelemien siviilien auttamiseksi. Tästä 630 miljoonaa euroa on osoitettu Ukrainalle ja 38 miljoonaa euroa Moldovalle sotaa pakenevien auttamiseen. EU:n humanitaarisen avun turvin voidaan tarjota ihmisille ruokaa, vettä, terveydenhuoltoa ja majoitusta ja näin auttaa tyydyttämään heidän perustarpeitaan.

Lisäksi hätätilanteen tukiohjelmaan osoitetuilla 330 miljoonalla eurolla autetaan turvaamaan perushyödykkeiden ja -palvelujen, kuten koulutuksen ja terveyden- ja elintarvikehuollon, saatavuutta. Tuki auttaa myös väestön suojelun turvaamisessa, niin maan sisällä siirtymään joutuneiden ihmisten kuin vastaanottajayhteisöjenkin. Se kattaa lisäksi pk-yrityksille ja maataloudelle annettavan tuen. Tavoitteena on myös jälleenrakentaa siviili-infrastruktuuria, varmistaa energiaturvallisuus sekä vahvistaa kyberturvallisuutta, tiedotusvälineiden vapautta ja disinformaation torjuntatoimia. Aiempia jo meneillään olevia hankkeita, joiden arvo on 192 miljoonaa euroa, on mukautettu vastaamaan kaikkein kiireellisimpiin tarpeisiin.

Ukrainalle kanavoidaan apua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Apua on toimittanut 32 maata: 27 EU-maata, Islanti, Norja, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki. Toimituksiin sisältyy lääkkeiden, elintarvikkeiden ja majoitukseen liittyvän materiaaliavun lisäksi myös strategisia tarvikkeita, kuten palokalustoa, sähkögeneraattoreita, ambulansseja ja kenttäsairaaloita.

Ukrainan räjähdysmäisesti kasvaviin tarpeisiin on lääkintätarvikkeiden, hätämajoitusyksiköiden ja sähkögeneraattoreiden lisäksi toimitettu erityistarvikkeita kansanterveydellisten riskien, kuten kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien varalta rescEU-valmiusvarastoista. RescEU-tuen kokonaisrahoitus on yli 87 miljoonaa euroa, ja siihen sisältyy mm. hätämajoitusyksikköjä, suojapukuja, dekontaminointiaineita, hengityskoneita, infuusiopumppuja, potilasmonitoreja, ultraäänilaitteita ja sähkögeneraattoreita. EU koordinoi kiireellistä hoitoa tarvitsevien ukrainalaisten potilaiden evakuointeja ja on tähän mennessä siirtänyt yli 1 850 potilasta erikoissairaanhoitoon eri puolilla Eurooppaa sijaitseviin sairaaloihin. Syyskuussa 2022 avattiin Puolan Rzeszówiin EU:n Medevac-keskus, jonne evakuoidaan Ukrainasta potilaita. Siellä he voivat turvallisesti odottaa siirtoa sairaalahoitoon johonkin toiseen Euroopan maahan.

Lisäksi komissio on perustanut Puolaan, Romaniaan ja Slovakiaan pelastuspalvelun logistiikkakeskuksia, jotta Ukrainaan voidaan toimittaa apua mahdollisimman nopeasti. Nämä keskukset auttavat kanavoimaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta annettavaa apua. 

Euroopan komissio ja EU:n ja Ukrainan naapurimaat perustivat 12.5.2022 nk. solidaarisuuskaistoja EU:n ja Ukrainan välille Venäjän saarrettua Ukrainan satamia. Solidaarisuuskaistat ovat vaihtoehtoisia logistiikkareittejä, joiden kautta Ukraina voi viedä maataloustuotteita sekä tuoda ja viedä muitakin tuotteita.

Esimerkkejä solidaarisuuskaistajärjestelyjen tuloksista:

• toukokuusta 2022 lähtien Ukrainasta on viety noin 23 miljoonaa tonnia maataloustuotteita (viljaa, öljysiemeniä yms.), mikä tuo Ukrainalle kipeästi kaivattuja tuloja ja mahdollistaa viljan viennin sitä tarvitseville
• Ukrainalle, Moldovalle ja EU-maille on annettu teknistä tukea rajamenettelyjen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi sekä pullonkaulojen poistamiseksi
• Ukrainan ja Moldovan kanssa allekirjoitettiin 29.6.2022 rahtisopimukset, joilla edelleen helpotetaan kauttakulkua ja kuljetuksia.

Solidaarisuuskaistojen kapasiteetin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi EU on mobilisoinut merkittäviä investointeja erilaisten olemassa olevien EU-ohjelmien ja kansallisten ohjelmien kautta. Hallinnollisia ja operatiivisia toimia on edelleen helpotettava, esimerkiksi virtaviivaistamalla rajanylitysmenettelyjä, ja rahoitusta on lisättävä.

Komissio osoitti marraskuussa kiireellisen 250 miljoonan euron avustusmäärärahan solidaarisuuskaistojen tehostamiseen. Lyhyellä aikavälillä tällä avulla tuetaan nopeita parannuksia, erityisesti siirrettävien laitteiden avulla, jotta voidaan lyhentää odotusaikoja ja sujuvoittaa liikkumista rajanylityspaikoilla ja niille johtavilla väylillä. Keskipitkällä aikavälillä komissio ottaa käyttöön Verkkojen Eurooppa -välineen ja ohjaa 50 miljoonaa euroa tukea infrastruktuurin kehittämiseen, jotta solidaarisuuskaistojen kapasiteettia voidaan lisätä edelleen.

Ukrainan sähköverkot on synkronoitu EU:n verkkoihin. EU tukee Ukrainaa energia-alalla edelleen varmistamalla kaasun vastakkaisvirtauksen, jolloin maakaasua voidaan toimittaa myös Ukrainaan. Ukraina voi myös osallistua EU:n yhteisiin kaasun, nesteytetyn maakaasun ja vedyn hankintoihin.

EU toimittaa Ukrainaan 2 400 uutta sähkögeneraattoria jo sodan alkamisen jälkeen toimitettujen 3 000 generaattorin lisäksi. Kaakkois-Euroopan energiayhteisön perustamasta Ukrainan energiatukirahastosta on Euroopan komission pyynnöstä osoitettu 157,5 miljoonaa euroa energia-alan välittömien tarpeiden kattamiseen. Lisäksi EU mobilisoi 30 miljoonaa euroa, joilla hankitaan 35 miljoonaa led-lamppua Ukrainaan.

Under the European Peace Facility, €3.6 billion have been mobilised to support the delivery of military equipment to the Ukrainian Armed Forces. In addition, the EU Military Assistance Mission for Ukraine is tackling urgent and longer-term training needs of the Ukrainian Armed Forces. EU military support for Ukraine – provided by the European Peace Facility and the Member States directly – is around €12 billion.

• EU on keskeyttänyt kaikkeen Ukrainasta EU:hun tuotavaan vientiin sovellettavien tuontitullien kantamisen ja teräksen vientiä koskevien voimassa olevien EU:n polkumyynti- ja suojatoimenpiteiden soveltamisen yhden vuoden ajaksi. Se on myös ehdottanut näiden keskeytysten jatkamista kesäkuun 2023 jälkeen.
• Komissio on kehottanut eurooppalaisia teleoperaattoreita jättämään edelleen kantamatta verkkovierailumaksuja ukrainalaisilta käyttäjiltä EU:ssa tai alentamaan niitä merkittävästi.
• Komissio ja Ukraina allekirjoittivat helmikuussa 2023 sopimuksen Ukrainan osallistumisesta EU:n sisämarkkinaohjelmaan. Ohjelma tukee ukrainalaisia yrityksiä, helpottaa niiden pääsyä markkinoille ja tarjoaa suotuisan liiketoimintaympäristön sekä mahdollisuuden kestävään kasvuun ja kansainvälistymiseen.
• Pian aloitetaan keskustelut Ukrainan liittymisestä muihin keskeisiin EU:n ohjelmiin, kuten Verkkojen Eurooppa -välineeseen, josta voidaan tukea Ukrainaa sen energia-, liikenne- ja digitaalisen infrastruktuurin yhdistämisessä EU:hun.
• Ukraina on liittynyt Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaan, mikä auttaa sitä turvaamaan ja kehittämään tutkimus- ja innovointiekosysteemiään. Komissio ilmoitti avaavansa uuden Horisontti Eurooppa -toimiston Kiovaan vuoden 2023 puoliväliin mennessä.
• Sodan alkamisen jälkeen EU on lisännyt välitöntä tukeaan Ukrainan kyberuhkien sietokyvyn vahvistamiselle myöntämällä 10 miljoonaa euroa laitteisiin, ohjelmistoihin ja muuhun tähän liittyvään tukeen. 330 miljoonan euron kokonaispaketista on myönnetty lisäksi 15 miljoonaa euroa kestävän digitaalisen siirtymän tukemiseen.
• EU antaa tukea rahoituslaitosten, kuten Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD), myöntämien EU:n takausten avulla. Näin Ukrainan hallitus voi ottaa lainaa ja yritykset voivat tarjota elintärkeitä palveluja.
• EU tukee myös 7,5 miljoonan euron suuruisella hankkeella Kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkimuksia Venäjän tekemistä sotarikoksista, jotta syylliset saataisiin oikeuden eteen Ukrainassa. Eurojust tukee myös Latvian, Liettuan, Puolan, Romanian, Slovakian, Viron ja Ukrainan kanssa perustettua EU:n yhteistä tutkintaryhmää. Lue lisää Venäjän saattamisesta vastuuseen toimistaan

Sodan runteleman maan jälleenrakentaminen edellyttää merkittäviä maailmanlaajuisia rahoitustoimia. Ukrainan viranomaisten olisi johdettava tulevia jälleenrakennustoimia tiiviissä yhteistyössä EU:n ja muiden keskeisten kumppanien, kuten G7- ja G20-maiden ja muiden kolmansien maiden, sekä kansainvälisten rahoituslaitosten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Tammikuussa 2023 perustettu Ukrainan tuen lahjoittajien koordinointifoorumi koordinoi kansainvälisten avunantajien ja rahoituslaitosten lyhyen ja pitkän aikavälin tukea Ukrainan taloudelle. Foorumin työtä tukee tekninen sihteeristö, jonka Brysselin toimisto toimii Euroopan komission yhteydessä ja Kiovan toimisto Ukrainan hallituksen yhteydessä. Tällainen järjestely mahdollistaa kansainvälisten avunantajien ja kansainvälisten rahoitusjärjestöjen toimien tiiviin keskinäisen koordinoinnin. Samalla varmistetaan, että tukea annetaan johdonmukaisesti, läpinäkyvästi ja vastuullisesti.

Lue lisää Ukrainan jälleenrakentamisesta

^{Tätä sivua on päivitetty viimeksi 24.2.2023.}