Venäjän hyökkäyssodan alettua EU, sen jäsenmaat ja rahoituslaitokset ovat Team Europe -yhteistyössä osoittaneet 38,8 miljardia euroa Ukrainan talouden, yhteiskunnan ja rahoitusjärjestelmän yleisen selviytymiskyvyn tukemiseen. Tukea on annettu makrotaloudellisen avun, budjettituen, hätäavun, kriisitoimien ja humanitaarisen avun muodossa.

Lisäksi sotilaallisen avun toimiin on osoitettu noin 20 miljardia euroa, mistä Euroopan rauhanrahaston määrärahat ovat 5,6 miljardia euroa.

Ukrainalle on Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen myönnetty näin ollen yhteensä noin 59 miljardin euron arvosta tukea. Kun mukaan lasketaan EU-maiden käyttöön osoitetut varat, joilla ne voivat auttaa EU:hun paenneita ukrainalaisia, Ukrainalle ja ukrainalaisille myönnetyn kokonaistuen määrä on kaikkiaan noin 76 miljardia euroa.

Ukrainan hallituksen ja komission jäsenten tapaamisessa ja EU:n ja Ukrainan huippukokouksessa annetun sitoumuksen mukaisesti EU mobilisoi Ukrainan nopean elpymisen edistämiseen miljardi euroa tukea. Se rahoitetaan EU:n naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) ja Euroopan investointipankin (EIP) lainoilla.

EU jatkaa Ukrainan tukemista vuonna 2023 ennennäkemättömällä 18 miljardin euron tukipaketilla, joka koostuu erittäin edullisin ehdoin myönnettävistä lainoista. Näistä lainoista 12 miljardia euroa on jo maksettu.

Vuonna 2022 EU osoitti 330 miljoonaa euroa hätätilanteen tukiohjelmaan, jolla autetaan turvaamaan perushyödykkeiden ja -palvelujen, kuten koulutuksen ja terveyden- ja elintarvikehuollon, saatavuutta. Ohjelmalla on autettu myös väestön suojelun turvaamisessa, niin maan sisällä siirtymään joutuneiden ihmisten kuin vastaanottajayhteisöjenkin. Se kattaa lisäksi pk-yrityksille ja maataloudelle annettavan tuen. Tavoitteena on myös jälleenrakentaa siviili-infrastruktuuria, varmistaa energiaturvallisuus sekä vahvistaa kyberturvallisuutta, tiedotusvälineiden vapautta ja disinformaation torjuntatoimia. Aiempia jo meneillään olevia hankkeita, joiden arvo on 192 miljoonaa euroa, on mukautettu vastaamaan kaikkein kiireellisimpiin tarpeisiin.

Ukrainan eksponentiaalisesti kasvaviin tarpeisiin on lääkintätarvikkeiden, hätämajoitusyksiköiden ja sähkögeneraattoreiden lisäksi toimitettu erityistarvikkeita kansanterveydellisten riskien, kuten kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien varalta rescEU-valmiusvarastoista. RescEU-tuen kokonaisrahoitus on yli 97 miljoonaa euroa, ja siihen sisältyy mm. hätämajoitusyksikköjä, suojapukuja, dekontaminointiaineita, hengityskoneita, infuusiopumppuja, potilasmonitoreita, ultraäänilaitteita ja sähkögeneraattoreita. EU koordinoi kiireellistä hoitoa tarvitsevien ukrainalaisten potilaiden evakuointeja ja on tähän mennessä siirtänyt yli 2 340 potilasta erikoissairaanhoitoon eri puolilla Eurooppaa sijaitseviin sairaaloihin. Syyskuussa 2022 avattiin Puolan Rzeszówiin EU:n Medevac-keskus, jonne evakuoidaan Ukrainasta potilaita. Siellä he voivat turvallisesti odottaa siirtoa sairaalahoitoon johonkin toiseen Euroopan maahan.

Lisäksi komissio on perustanut Puolaan, Romaniaan ja Slovakiaan pelastuspalvelun logistiikkakeskuksia, jotta Ukrainaan voidaan toimittaa apua mahdollisimman nopeasti. Nämä keskukset auttavat kanavoimaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta annettavaa apua.

Ukraina liittyi 21.4.2023 EU:n pelastuspalvelumekanismiin. Tällä eurooppalaisella solidaarisuusjärjestelyllä autetaan katastrofin koettelemia maita.

Euroopan komissio ja EU:n ja Ukrainan naapurimaat perustivat 12.5.2022 nk. solidaarisuuskaistoja EU:n ja Ukrainan välille Venäjän saarrettua Ukrainan satamia. Solidaarisuuskaistat ovat vaihtoehtoisia logistiikkareittejä, joiden kautta Ukraina voi viedä maataloustuotteita sekä tuoda ja viedä muitakin tuotteita.

Esimerkkejä solidaarisuuskaistajärjestelyjen tuloksista toukokuusta 2022 lähtien:

• Ukrainasta on viety noin 41 miljoonaa tonnia maataloustuotteita (viljaa, öljysiemeniä yms.) ja yli 36 miljoonaa tonnia muita kuin maataloustuotteita (malmeja, rautaa ja terästä, maametalleja, puuta), mikä tuo kipeästi kaivattuja tuloja ukrainalaisille viljelijöille ja yrityksille
• Ukrainalle, Moldovalle ja EU-maille on annettu teknistä tukea rajamenettelyjen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi sekä pullonkaulojen poistamiseksi
• Ukrainan ja Moldovan kanssa allekirjoitettiin 29.6.2022 rahtisopimukset, joilla edelleen helpotetaan kauttakulkua ja kuljetuksia.

Solidaarisuuskaistojen kapasiteetin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi EU on mobilisoinut merkittäviä investointeja erilaisten olemassa olevien EU-ohjelmien ja kansallisten ohjelmien kautta. Hallinnollisia ja operatiivisia toimia on edelleen helpotettava, esimerkiksi virtaviivaistamalla rajanylitysmenettelyjä, ja rahoitusta on lisättävä.

Komissio osoitti marraskuussa 2022 kiireellisen 250 miljoonan euron avustusmäärärahan solidaarisuuskaistojen tehostamiseen. Tällä avulla tuettiin lyhyen aikavälin nopeita parannuksia, erityisesti siirrettävien laitteiden avulla, jotta voitiin lyhentää odotusaikoja ja sujuvoittaa liikkumista rajanylityspaikoilla ja niille johtavilla väylillä. Keskipitkällä aikavälillä komissio ottaa käyttöön Verkkojen Eurooppa -välineen ja ohjaa 50 miljoonaa euroa tukea infrastruktuurin kehittämiseen, jotta solidaarisuuskaistojen kapasiteettia voidaan lisätä edelleen.

Euroopan komissio, Puola, Romania, Slovakia, Tšekki, Moldova, Ukraina, Euroopan investointipankki, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki ja Maailmanpankkiryhmä ovat yhdessä mobilisoineet miljardi euroa solidaarisuuskaistojen järjestelyihin tavoitteenaan parantaa maailman elintarviketurvaa ja tukea Ukrainan taloutta.

Lisätietoa EU:n ja Ukrainan solidaarisuuskaistoista

Ukrainan sähköverkot on nyt synkronoitu EU:n verkkoihin. EU tukee Ukrainaa energia-alalla edelleen varmistamalla kaasun vastakkaisvirtauksen, jolloin maakaasua voidaan toimittaa myös Ukrainaan. Ukraina voi myös osallistua EU:n yhteisiin kaasun, nesteytetyn maakaasun ja vedyn hankintoihin.

EU toimittaa Ukrainaan 2 500 uutta sähkögeneraattoria jo sodan alkamisen jälkeen toimitettujen 3 000 generaattorin lisäksi. Kaakkois-Euroopan energiayhteisön perustamasta Ukrainan energiatukirahastosta on Euroopan komission pyynnöstä osoitettu noin 220 miljoonaa euroa energia-alan välittömien tarpeiden kattamiseen. Lisäksi EU toimittaa 35 miljoonaa led-lamppua Ukrainaan.

Euroopan rauhanrahastosta on otettu käyttöön 5,6 miljardia euroa, jolla tuetaan sotilastarvikkeiden toimittamista Ukrainan asevoimille. Lisäksi Ukrainaa tukevan EU:n sotilaallisen avustusoperaation kautta annetaan koulutusta Ukrainan asevoimien kiireellisiin ja pidemmän aikavälin tarpeisiin. Euroopan rauhanrahastosta ja EU-mailta Ukrainalle annettavan sotilaallisen tuen arvo on kaikkiaan 20 miljardia euroa.

Lisäksi komissio on hyväksynyt ampumatarvikkeiden tuotantoa tukevan säädöksen, jolla tehostetaan ampumatarvikkeiden ja ohjusten toimituksia Ukrainaan ja autetaan EU-maita täydentämään varastojaan. Säädöksellä otetaan käyttöön uusia kohdennettuja toimenpiteitä ja rahoitusta, joiden avulla pyritään lisäämään EU:n tuotantokapasiteettia ja korjaamaan tällä hetkellä vallitsevaa pulaa ampumatarvikkeista ja ohjuksista sekä niiden komponenteista.

Asetus koostuu seuraavista osista:

• väline, jolla annetaan taloudellista tukea kyseessä olevien puolustustuotteiden teollisen tuotantokapasiteetin vahvistamiseen EU:ssa
• mekanismi, jolla kartoitetaan, seurataan ja ennakoidaan tuotantoketjuissa olevia pullonkauloja
• väliaikainen sääntelykehys, jonka avulla korjataan ampumatarvikkeiden toimituspuutteita.

• EU jatkoi toukokuussa 2023 Ukrainasta EU:hun suuntautuvaan vientiin tavanomaisesti sovellettavien tullien, kiintiöiden ja kaupan suojatoimenpiteiden keskeyttämistä vielä vuodella eli kesäkuuhun 2024.
• Komissio on kehottanut eurooppalaisia teleoperaattoreita jättämään edelleen kantamatta verkkovierailumaksuja ukrainalaisilta käyttäjiltä EU:ssa tai alentamaan niitä merkittävästi.
• Komissio ja Ukraina allekirjoittivat helmikuussa 2023 sopimuksen Ukrainan osallistumisesta EU:n sisämarkkinaohjelmaan. Ohjelma tukee ukrainalaisia yrityksiä, helpottaa niiden pääsyä markkinoille ja tarjoaa suotuisan liiketoimintaympäristön sekä mahdollisuuden kestävään kasvuun ja kansainvälistymiseen.
• EU ja Ukraina allekirjoittivat kesäkuussa 2023 sopimuksen Ukrainan osallistumisesta Verkkojen Eurooppa -välineeseen. Näin ukrainalaiset hankkeiden toteuttajat voivat hakea EU-rahoitusta liikenne-, energia- ja digihankkeisiin, mikä parantaa Ukrainan yhteyksiä maan EU-naapureihin.
• Ukraina on liittynyt Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaan, mikä auttaa sitä turvaamaan ja kehittämään tutkimus- ja innovointiekosysteemiään. Komissio ilmoitti avaavansa uuden Horisontti Eurooppa -toimiston Kiovaan vuoden 2023 puoliväliin mennessä.
• Sodan alkamisen jälkeen EU on lisännyt välitöntä tukeaan Ukrainan kyberuhkien sietokyvyn vahvistamiselle myöntämällä 10 miljoonaa euroa laitteisiin, ohjelmistoihin ja muuhun tähän liittyvään tukeen. 330 miljoonan euron kokonaispaketista on myönnetty lisäksi 19 miljoonaa euroa kestävän digitaalisen siirtymän tukemiseen.
• EU antaa tukea rahoituslaitosten, kuten Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD), myöntämien EU:n takausten avulla. Näin Ukrainan hallitus voi ottaa lainaa ja yritykset voivat tarjota kriittisen tärkeitä palveluja.
• EU tukee myös 7,5 miljoonan euron suuruisella hankkeella Kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkimuksia Venäjän tekemistä sotarikoksista, jotta syylliset saataisiin oikeuden eteen Ukrainassa. Eurojust tukee myös Latvian, Liettuan, Puolan, Romanian, Slovakian, Viron ja Ukrainan kanssa perustettua EU:n yhteistä tutkintaryhmää. Lue lisää Venäjän saattamisesta vastuuseen toimistaan

Sodan runteleman maan jälleenrakentaminen edellyttää merkittäviä maailmanlaajuisia rahoitustoimia. Ukrainan viranomaisten olisi johdettava tulevia jälleenrakennustoimia tiiviissä yhteistyössä EU:n ja muiden keskeisten kumppanien, kuten G7- ja G20-maiden ja muiden kolmansien maiden, sekä kansainvälisten rahoituslaitosten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Tammikuussa 2023 perustettu Ukrainan tuen lahjoittajien koordinointifoorumi koordinoi kansainvälisten avunantajien ja rahoituslaitosten lyhyen ja pitkän aikavälin tukea Ukrainan taloudelle. Foorumin työtä tukee tekninen sihteeristö, jonka Brysselin toimisto toimii Euroopan komission yhteydessä ja Kiovan toimisto Ukrainan hallituksen yhteydessä. Tällainen järjestely mahdollistaa kansainvälisten avunantajien ja kansainvälisten rahoitusjärjestöjen toimien tiiviin keskinäisen koordinoinnin. Samalla varmistetaan, että tukea annetaan johdonmukaisesti, läpinäkyvästi ja vastuullisesti.

Lue lisää Ukrainan jälleenrakentamisesta

^{Tätä sivua on päivitetty viimeksi 22.8.2023.}